Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiehdotusta poikalasten ympärileikkauksen hyväksymisestä silloin, kun sen tekee lääkäri vanhempien toiveesta ja lapsen suostumuksella. Millaisen suostumuksen lapsi tämmöisessä tapauksessa voi antaa, 8 vuorokauden ikäisenä?
Toimenpidettä perustellaan sillä, että se on on yleinen kulttuurinen tapa, muslimeilla, juutalaisille ja yleinen monissa Afrikan maissa sekä Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa leikkauksia on perusteltu jopa smegman aiheuttamalla syöpävaaralla, mm. partnerin kohdunkaulalle. Vieläkin siellä ympärileikataan yli puolet poikalapsista.
Kulttuuria on myös pahamaineisempi tyttöjen ympärileikkaus, joka käytännössä tarkoittaa mm. klitoriksen poistoa. Pitäisikö tyttöjen ympärileikkaus sallia Suomessa, esim. lievemmässä muodossaan, jossa klitorikseen tehdään pieni viilto, koska se kuuluu kulttuuriin. Ei, ehdottamasti ei! Myös poikien turhiin ympärileikkaukseen pitää suhtautua kielteisesti,siitä huolimatta, että muuan Muhammed,niin kerrotaan, syntyi ilman esinahkaa; EI, EHDOTTAMASTI EI!
On tietenkin ymmärrettävää, että on pienempi paha suorittaa toimenpide terveydenhuollon piirissä, silloin kun vaihtoehtona on puoskarin aiheuttama hengenvaarallinen tulehdus. On kuitenkin tunnettua, että myös sairaalan leikkaussalissa sattuu komplikaatioita, kuten infektioita. Turhia toimenpiteitä ei pidä tehdä julkisen terveydenhoidon piirissä,edes kulttuurillisin perustein.
Niin, sosiaali- ja terveysministeriö puhuu valmistelussaan kulttuurista, miksei puhuta suoraan, että uskonnostahan tässä on kysymys. Uskonnoista, joissa kuvitellaan jumalan vaativan ympärileikkausta merkiksi liitosta. Kaikkitietävä jumala ei muuten tunnistaisi merkittyä omakseen ja saattaisi vihassaan jopa tappaa tämän vääräuskoisten kera.
Kaikessa lainsäädännössä etusijalle pitää asettaa ihmisarvo, lapsen oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Täysikäisen kansalaisen sallittakoon päättää, mitä haluaa kehollensa tehdä, vaikka sitten liittoutuisi jumalansa kanssa silpomisrituaalissa.
torstai 31. heinäkuuta 2008
torstai 19. kesäkuuta 2008
Claes Andersson hörhöilee
Suomen Mielenterveysseura teki jo vuonna 2005 sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen laillistamattomien nk. vaihtoehtohoitojen toiminnan rajaamisesta Suomessa. Vasta kolme vuotta myöhemmin peruspalveluministeri Paula Risikko sai aikaan sosiaali- ja terveysministeriöön työryhmän, jonka tehtävä on selvittää kyseisiin hoitoihin liittyviä potilasturvallisuusongelmia.
Vasemmisto on tähän asti suhtautunut penseästi tyhjän myymiseen, joten on yllättävää, että juuri edustaja Claes Andersson esitti peruspalveluministeri Risikolle huolensa nk. vaihtoehtoisten hoitojen edustajien lukumäärästä tässä työryhmässä, Eduskunnassa 5.6 käydyssä keskustelussa.
Edustaja Andersson viittaa Risikolle esittämässään kysymyksessään perinteisiin hoitomuotoihin, kuten homeopatiaan. Anderssonin mukaan tällaiset hoidot ovat hyvin suosittuja, ja ihmiset saavat usein apua näistä.
Hoidon tehokkuutta ei voi päätellä siitä, että joku on jotain kokenut. Ellei hoidon vaikutuksesta esitetä luotettavaa, laajaan potilastutkimukseen perustuvaa näyttöä, on kysymyksessä vain ja ainoastaan uskomushoito. Anderssonilla pitäisi psykiatrian erikoislääkärinä olla jonkinlainen käsitys tästä, vai hämärtääkö oppositiossa istuminen järjenkäyttöä, kun ei tarvitse olla mistään vastuussa. Anderssonilla ei pitäisi olla entisenä ministerinä ja parlamenttimme ikäpuhemiehenä myöskään kokemuksen puutetta.
Homeopatian suosio toki on etenkin Keski-Euroopassa suuri. Homeopatiaa on tutkittu sadoissa potilastutkimuksissa, joiden tulokset on moneen kertaan käyty läpi. Johtopäätös on, että homeopatia on mitä todennäköisimmin lumehoitoa. Suomessa homeopatia ei onneksi ole suosittua, eikä vaikuttamattomien valmisteiden myymistä pidä Suomessa edistää.
Nk. Vaihtoehtohoitoja Risikon työryhmässä edustava Luonnonlääketieteenkeskusliitto on varsinainen uskomushoitojen soppa, josta löytyy sulassa sovussa mm. sellaista hölynpölyä kuten maagisista energiavirtauksista höpisevä bioenergeettinen terapia, Bachin kukkaterapia, vyöhyketerapia jne. Nimestään huolimatta yhdistys ei edusta lääketiedettä, koska erillistä luonnonlääketiedettä ei tieteenalana ole olemassakaan.
Andersson toteaa mm. että työryhmään nimetyistä "Muut ovat, ainakin osa näistä, aikaisemmin ilmaisseet aika ennakkoluuloisia käsityksiä näistä hoidoista". Onko todella niin, että kansanedustaja katsoo tässä olevan kysymys vain eri mielipiteistä. Onko todisteiden vaatiminen hoidon tehosta ennakkoluuloa vai tervettä epäilyä?
Puoskarilain alkuperäinen tarkoitus oli suojella vakavasti sairaita ihmisiä ja erityisesti lapsia, eikä suinkaan antaa humpuukihoidoille virallista asemaa.
Siksi sietääkin ihmetellä miksi Luonnonlääketieteen keskusliiton pitäisi saada työryhmään lisää edustajia.
Nk. vaihtoehtohoitojen edustajat ovat myös vaatineet valtiolta rahaa hoitojensa tutkimiseen. Terveydenhuollossa on tunnetusti jo nyt suuria rahareikiä, joten julkisia varoja ei ole syytä tällaiseen hukata. Normaalisti tuotteiden valmistajat, kuten lääketeollisuus, itse rahoittavat tutkimukset vaatimatta siihen rahaa muilta.
Koska lääketieteelliseltä hoidolta vaaditaan, että se toimii plaseboa paremmin, pitää samanlainen vaatimus koskea myös Luonnonlääketieteen keskusliiton terapeuttien antamia hoitoja ja heidän on myös luvattu teho osoitettava. Kaikki "vaihtoehdot" tulevat osaksi lääketiedettä, mikäli täyttävät tieteelliset ja näyttöön perustuvat kriteerit.
Vasemmisto on tähän asti suhtautunut penseästi tyhjän myymiseen, joten on yllättävää, että juuri edustaja Claes Andersson esitti peruspalveluministeri Risikolle huolensa nk. vaihtoehtoisten hoitojen edustajien lukumäärästä tässä työryhmässä, Eduskunnassa 5.6 käydyssä keskustelussa.
Edustaja Andersson viittaa Risikolle esittämässään kysymyksessään perinteisiin hoitomuotoihin, kuten homeopatiaan. Anderssonin mukaan tällaiset hoidot ovat hyvin suosittuja, ja ihmiset saavat usein apua näistä.
Hoidon tehokkuutta ei voi päätellä siitä, että joku on jotain kokenut. Ellei hoidon vaikutuksesta esitetä luotettavaa, laajaan potilastutkimukseen perustuvaa näyttöä, on kysymyksessä vain ja ainoastaan uskomushoito. Anderssonilla pitäisi psykiatrian erikoislääkärinä olla jonkinlainen käsitys tästä, vai hämärtääkö oppositiossa istuminen järjenkäyttöä, kun ei tarvitse olla mistään vastuussa. Anderssonilla ei pitäisi olla entisenä ministerinä ja parlamenttimme ikäpuhemiehenä myöskään kokemuksen puutetta.
Homeopatian suosio toki on etenkin Keski-Euroopassa suuri. Homeopatiaa on tutkittu sadoissa potilastutkimuksissa, joiden tulokset on moneen kertaan käyty läpi. Johtopäätös on, että homeopatia on mitä todennäköisimmin lumehoitoa. Suomessa homeopatia ei onneksi ole suosittua, eikä vaikuttamattomien valmisteiden myymistä pidä Suomessa edistää.
Nk. Vaihtoehtohoitoja Risikon työryhmässä edustava Luonnonlääketieteenkeskusliitto on varsinainen uskomushoitojen soppa, josta löytyy sulassa sovussa mm. sellaista hölynpölyä kuten maagisista energiavirtauksista höpisevä bioenergeettinen terapia, Bachin kukkaterapia, vyöhyketerapia jne. Nimestään huolimatta yhdistys ei edusta lääketiedettä, koska erillistä luonnonlääketiedettä ei tieteenalana ole olemassakaan.
Andersson toteaa mm. että työryhmään nimetyistä "Muut ovat, ainakin osa näistä, aikaisemmin ilmaisseet aika ennakkoluuloisia käsityksiä näistä hoidoista". Onko todella niin, että kansanedustaja katsoo tässä olevan kysymys vain eri mielipiteistä. Onko todisteiden vaatiminen hoidon tehosta ennakkoluuloa vai tervettä epäilyä?
Puoskarilain alkuperäinen tarkoitus oli suojella vakavasti sairaita ihmisiä ja erityisesti lapsia, eikä suinkaan antaa humpuukihoidoille virallista asemaa.
Siksi sietääkin ihmetellä miksi Luonnonlääketieteen keskusliiton pitäisi saada työryhmään lisää edustajia.
Nk. vaihtoehtohoitojen edustajat ovat myös vaatineet valtiolta rahaa hoitojensa tutkimiseen. Terveydenhuollossa on tunnetusti jo nyt suuria rahareikiä, joten julkisia varoja ei ole syytä tällaiseen hukata. Normaalisti tuotteiden valmistajat, kuten lääketeollisuus, itse rahoittavat tutkimukset vaatimatta siihen rahaa muilta.
Koska lääketieteelliseltä hoidolta vaaditaan, että se toimii plaseboa paremmin, pitää samanlainen vaatimus koskea myös Luonnonlääketieteen keskusliiton terapeuttien antamia hoitoja ja heidän on myös luvattu teho osoitettava. Kaikki "vaihtoehdot" tulevat osaksi lääketiedettä, mikäli täyttävät tieteelliset ja näyttöön perustuvat kriteerit.
perjantai 11. huhtikuuta 2008
Puoskarit puolustuskannalla, Minä Olen 2/2008
Kuopion yliopiston entinen rehtori, emeritus professori Osmo Hänninen, puolustelee samaisessa lehdessä kalevalaisia jäsenkorjaajia; he ovat niin hyviä, että jonotuskin kestää kuukausia! Hänninen suosisi vaihto-ehtohoitoja, koska lääkkeellisillä hoidoilla on tuki- ja liikuntavaivoissa huonoja tuloksia. Hänninen ilmeisesti unohtaa, että Suomessa toimii jo TEO:n valvomia kiropraktikoita.
Osmo Hänninen antaa myös ymmärtää, että vaihtoehtohoitojen käyttäjien määrä kertoisi jotakin niiden tehosta. Kuten Senmut, Sinuhen isä, köyhien lääkäri, viisaasti totesikin: kaikkiin vaivoihin ei ole olemassa lääkettä ja eipä tuo loitsukäärö mitään auta, mutta ei siitä potilaalle haittakaan ole. Ihmiset käyttävät vaihtoehtohoitoja siksi, että se on ilmeisen kivaa, jännittävää ja tuntuukin mukavalta. (Pitäisikö kannabiskin laillistaa samalla perusteella?)
Jos ihminen tukeutuu puoskariin ja jättää menemättä lääkäriin, hoitovirheestä tuskin tehdään numeroa, koska puoskareista ei voi tehdä virallista ilmoitusta TEO:lle. Heistä voi tehdä toki rikosilmoituksen vaikkapa huijauksesta, pahimmassa tapauksessa kuolemantuottamuksesta, kuten erään kuhnehoitajan tapauksessa. Puhumattakaan hypnoosi- ja syvähierontapauksista.
Kaija Ahon artikkelissa vedotaan vanhaan hokemaan, ettei hoitojen tehoa tiedetä, koska niitä ei ole tutkittu. Kairon Instituutin Antti Pietiläinen vaatiikin yhteiskunnan varoja tutkimuksiin.
Miksi toimimattomia hoitoja pitäisi tutkia aina uudelleen? Jos käsien heiluttelu todella osottautuisi tehokkaaksi hoitomuodoksi, virallistettakoon se heti.
Kaija Aho kirjoittaa myös Satu Hassin käyttävän homeopatiaa. Jos tämä pitää paikkansa, niin voimmeko luottaa poliitikkoon, joka ei ota asioista selvää?
www.teo.fi
http://www.skepsis.fi/jutut/toimiiko.html
Puheenjohtajan palsta (Skeptikko 1/2008)
Hienoa että muistitte maksaa jäsenmaksunne ja luette vuoden ensimmäistä lehteä. Maksamattomille toimitamme lehdet telekineettisesti, se on ilmaista, mutta osoitteen suhteen paljon epävarmempi, kuin posti.
Mitä enemmän meillä on maksavia jäseniä, sitä laadukkaampaa lehteä pystymme tarjoamaan. Julistankin nyt uuden jäsenhankintakampanjan, viekää lehti työpaikallenne ja osallistukaa kahvipöytä keskusteluun. Palkkioksi 2000 jäsenen saavutettaessa tarjoan kaikille pullakahvit tieteiden talolla yleisötilaisuuden yhteydessä.
Tarvitsemme myös aktivismia, teidän ei tarvitse kahlita itseänne huuhaa kauppojen oville, vaan ottakaa reilusti yhteyttä, jos vaikka kynä pysyy kädessä. Tarvitsemme uusia ideoita ja rekvisiittaa esitelläksemme toimintaamme tulevaisuudessa. Hengen ja Tiedon messut jäävät toistaiseksi vain Hengen messuiksi. Järjestäjät eivät katsomuksellisista syistä anna meille kunnollista esittelypaikkaa, vaikka olemme olleet maksavia asiakkaita jo vuosia.
Paikallistoiminnan edistäminen on myös sallittua, osallistukaa paikkakuntanne toimintaa ja jos sellaista ei ole, ryhtykää toimeen. Apua saa reilusti pyytää allekirjoittaneelta.
Huuhaa on saanut pysyvän sijan verovaroin rahoitettavissa aikuisopistoissa. Kun asiaa viimeksi kirjallisesti arvostelin, otin esimerkiksi Vantaan Aikuisopiston reikikurssit. Aikuisopiston rehtori puolustautui; koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, reiki on joillekin totta. Niinpä, vaikka joku kokisikin reikin todeksi, sillä ei liene tekemistä sen toimivuuden kanssa. Toki me kaikki hahmotamme maailmaa vain ja ainoastaan aivojemme kautta, joten kokemukset ovat yhtä vaikuttavia, olivatpa ne totta eli eivät.
Huuhaan kauppiaat tietävät tämän ja patologinen valehtelija, joka kertoo tapailevansa enkeleitä löytää kyllä ihailijansa, jotka ovat valmiita maksamaan kuullakseen lisää ihmeellisiä tarinoita ja tuntemaan siinä samalla parantavia energioita. Emmehän me skeptikot toki halua kieltää ihmisiltä kokemuksia, vaan vastustamme moraalittomia huijareita, jotka käyttävät ihmisiä hyväkseen. Kansaopistojen tarkoitus on valistus ei huuhaan levittäminen, tuntui se kuinka kivalta tahansa.
Keskusteluissa nousee säännöllisesti esiin, miksi emme suhtaudu skeptisesti myös uskontoihin, nehän ovat täynnä paranormaaleja väitteitä. Emme puutu yleensä uskontoihin, elleivät niiden väitteet ole empiirisesti todennettavissa. Esimerkiksi ID kreationismi tai ihmeparantumiset sisältävät tutkittavia tieteellisen tiedon kanssa ristiriidassa olevia väitteitä.
Tulemme jatkossakin korostamaan rationaalisuutta ja kriittistä ajattelua. Erityisesti meidän tulee panostaa kriittisen ajattelun edistämiseen kasvavan nuorison parissa. Tulemme mielellämme kertomaan toiminnastamme mille tahansa oppitunnille, kun vain aikataulumme sen sallii.
Kaikessa viisaudessamme pyrimme tukeutumaan rationaalisuuteen joka päiväisessä elämässämme, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta; rakastuminen panee pään sekaisin paatuneemmaltakin skeptikolta, vaikka tiedämme sen olevan vain serotoniini/dopamiini soppahäiriö aivojen viestinnässä. Siksi toivotankin teille hulvatonta kevättä!
Mitä enemmän meillä on maksavia jäseniä, sitä laadukkaampaa lehteä pystymme tarjoamaan. Julistankin nyt uuden jäsenhankintakampanjan, viekää lehti työpaikallenne ja osallistukaa kahvipöytä keskusteluun. Palkkioksi 2000 jäsenen saavutettaessa tarjoan kaikille pullakahvit tieteiden talolla yleisötilaisuuden yhteydessä.
Tarvitsemme myös aktivismia, teidän ei tarvitse kahlita itseänne huuhaa kauppojen oville, vaan ottakaa reilusti yhteyttä, jos vaikka kynä pysyy kädessä. Tarvitsemme uusia ideoita ja rekvisiittaa esitelläksemme toimintaamme tulevaisuudessa. Hengen ja Tiedon messut jäävät toistaiseksi vain Hengen messuiksi. Järjestäjät eivät katsomuksellisista syistä anna meille kunnollista esittelypaikkaa, vaikka olemme olleet maksavia asiakkaita jo vuosia.
Paikallistoiminnan edistäminen on myös sallittua, osallistukaa paikkakuntanne toimintaa ja jos sellaista ei ole, ryhtykää toimeen. Apua saa reilusti pyytää allekirjoittaneelta.
Huuhaa on saanut pysyvän sijan verovaroin rahoitettavissa aikuisopistoissa. Kun asiaa viimeksi kirjallisesti arvostelin, otin esimerkiksi Vantaan Aikuisopiston reikikurssit. Aikuisopiston rehtori puolustautui; koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, reiki on joillekin totta. Niinpä, vaikka joku kokisikin reikin todeksi, sillä ei liene tekemistä sen toimivuuden kanssa. Toki me kaikki hahmotamme maailmaa vain ja ainoastaan aivojemme kautta, joten kokemukset ovat yhtä vaikuttavia, olivatpa ne totta eli eivät.
Huuhaan kauppiaat tietävät tämän ja patologinen valehtelija, joka kertoo tapailevansa enkeleitä löytää kyllä ihailijansa, jotka ovat valmiita maksamaan kuullakseen lisää ihmeellisiä tarinoita ja tuntemaan siinä samalla parantavia energioita. Emmehän me skeptikot toki halua kieltää ihmisiltä kokemuksia, vaan vastustamme moraalittomia huijareita, jotka käyttävät ihmisiä hyväkseen. Kansaopistojen tarkoitus on valistus ei huuhaan levittäminen, tuntui se kuinka kivalta tahansa.
Keskusteluissa nousee säännöllisesti esiin, miksi emme suhtaudu skeptisesti myös uskontoihin, nehän ovat täynnä paranormaaleja väitteitä. Emme puutu yleensä uskontoihin, elleivät niiden väitteet ole empiirisesti todennettavissa. Esimerkiksi ID kreationismi tai ihmeparantumiset sisältävät tutkittavia tieteellisen tiedon kanssa ristiriidassa olevia väitteitä.
Tulemme jatkossakin korostamaan rationaalisuutta ja kriittistä ajattelua. Erityisesti meidän tulee panostaa kriittisen ajattelun edistämiseen kasvavan nuorison parissa. Tulemme mielellämme kertomaan toiminnastamme mille tahansa oppitunnille, kun vain aikataulumme sen sallii.
Kaikessa viisaudessamme pyrimme tukeutumaan rationaalisuuteen joka päiväisessä elämässämme, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta; rakastuminen panee pään sekaisin paatuneemmaltakin skeptikolta, vaikka tiedämme sen olevan vain serotoniini/dopamiini soppahäiriö aivojen viestinnässä. Siksi toivotankin teille hulvatonta kevättä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
